to swear, vow (promise solemnly)
Preesens (minä)vannon
Imperfekti (minä)vannoin
Verbin vannoa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vannon
sinä vannot
hän vannoo
me vannomme
te vannotte
he vannovat
passiivi: vannotaan
Preesens (kielteinen)
minä en vanno
sinä et vanno
hän ei vanno
me emme vanno
te ette vanno
he eivät vanno
passiivi: ei vannota
Imperfekti
minä vannoin
sinä vannoit
hän vannoi
me vannoimme
te vannoitte
he vannoivat
passiivi: vannottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vannonut
sinä et vannonut
hän ei vannonut
me emme vannoneet
te ette vannoneet
he eivät vannoneet
passiivi: ei vannottu
Perfekti
minä olen vannonut
sinä olet vannonut
hän on vannonut
me olemme vannoneet
te olette vannoneet
he ovat vannoneet
passiivi: on vannottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vannonut
sinä et ole vannonut
hän ei ole vannonut
me emme ole vannoneet
te ette ole vannoneet
he eivät ole vannoneet
passiivi: ei ole vannottu
Pluskvamperfekti
minä olin vannonut
sinä olit vannonut
hän oli vannonut
me olimme vannoneet
te olitte vannoneet
he olivat vannoneet
passiivi: oli vannottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vannonut
sinä et ollut vannonut
hän ei ollut vannonut
me emme olleet vannoneet
te ette olleet vannoneet
he eivät olleet vannoneet
passiivi: ei ollut vannottu
Konditionaali
Preesens
minä vannoisin
sinä vannoisit
hän vannoisi
me vannoisimme
te vannoisitte
he vannoisivat
passiivi: vannottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vannoisi
sinä et vannoisi
hän ei vannoisi
me emme vannoisi
te ette vannoisi
he eivät vannoisi
passiivi: ei vannottaisi
Perfekti
minä olisin vannonut
sinä olisit vannonut
hän olisi vannonut
me olisimme vannoneet
te olisitte vannoneet
he olisivat vannoneet
passiivi: olisi vannottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vannonut
sinä et olisi vannonut
hän ei olisi vannonut
me emme olisi vannoneet
te ette olisi vannoneet
he eivät olisi vannoneet
passiivi: ei olisi vannottu
Imperatiivi
Preesens
sinä vanno
hän vannokoon
me vannokaamme
te vannokaa
he vannokoot
passiivi: vannottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vanno
hän älköön vannoko
me älkäämme vannoko
te älkää vannoko
he älkööt vannoko
passiivi: älköön vannottako
Perfekti
hän olkoon vannonut
he olkoot vannoneet
passiivi: olkoon vannottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vannonut
he älkööt olko vannoneet
passiivi: älköön olko vannottu
Potentiaali
Preesens
minä vannonen
sinä vannonet
hän vannonee
me vannonemme
te vannonette
he vannonevat
passiivi: vannottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vannone
sinä et vannone
hän ei vannone
me emme vannone
te ette vannone
he eivät vannone
passiivi: ei vannottane
Perfekti
minä lienen vannonut
sinä lienet vannonut
hän lienee vannonut
me lienemme vannoneet
te lienette vannoneet
he lienevät vannoneet
passiivi: lienee vannottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vannonut
sinä et liene vannonut
hän ei liene vannonut
me emme liene vannoneet
te ette liene vannoneet
he eivät liene vannoneet
passiivi: ei liene vannottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vannoa
Aktiivin partisiippi (preesens)
vannova
Passiivin partisiippi (preesens)
vannottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vannonut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vannottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.