to implore, beseech, adjure
Preesens (minä)vannotan
Imperfekti (minä)vannotin
Verbin vannottaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vannotan
sinä vannotat
hän vannottaa
me vannotamme
te vannotatte
he vannottavat
passiivi: vannotetaan
Preesens (kielteinen)
minä en vannota
sinä et vannota
hän ei vannota
me emme vannota
te ette vannota
he eivät vannota
passiivi: ei vannoteta
Imperfekti
minä vannotin
sinä vannotit
hän vannotti
me vannotimme
te vannotitte
he vannottivat
passiivi: vannotettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vannottanut
sinä et vannottanut
hän ei vannottanut
me emme vannottaneet
te ette vannottaneet
he eivät vannottaneet
passiivi: ei vannotettu
Perfekti
minä olen vannottanut
sinä olet vannottanut
hän on vannottanut
me olemme vannottaneet
te olette vannottaneet
he ovat vannottaneet
passiivi: on vannotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vannottanut
sinä et ole vannottanut
hän ei ole vannottanut
me emme ole vannottaneet
te ette ole vannottaneet
he eivät ole vannottaneet
passiivi: ei ole vannotettu
Pluskvamperfekti
minä olin vannottanut
sinä olit vannottanut
hän oli vannottanut
me olimme vannottaneet
te olitte vannottaneet
he olivat vannottaneet
passiivi: oli vannotettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vannottanut
sinä et ollut vannottanut
hän ei ollut vannottanut
me emme olleet vannottaneet
te ette olleet vannottaneet
he eivät olleet vannottaneet
passiivi: ei ollut vannotettu
Konditionaali
Preesens
minä vannottaisin
sinä vannottaisit
hän vannottaisi
me vannottaisimme
te vannottaisitte
he vannottaisivat
passiivi: vannotettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vannottaisi
sinä et vannottaisi
hän ei vannottaisi
me emme vannottaisi
te ette vannottaisi
he eivät vannottaisi
passiivi: ei vannotettaisi
Perfekti
minä olisin vannottanut
sinä olisit vannottanut
hän olisi vannottanut
me olisimme vannottaneet
te olisitte vannottaneet
he olisivat vannottaneet
passiivi: olisi vannotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vannottanut
sinä et olisi vannottanut
hän ei olisi vannottanut
me emme olisi vannottaneet
te ette olisi vannottaneet
he eivät olisi vannottaneet
passiivi: ei olisi vannotettu
Imperatiivi
Preesens
sinä vannota
hän vannottakoon
me vannottakaamme
te vannottakaa
he vannottakoot
passiivi: vannotettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vannota
hän älköön vannottako
me älkäämme vannottako
te älkää vannottako
he älkööt vannottako
passiivi: älköön vannotettako
Perfekti
hän olkoon vannottanut
he olkoot vannottaneet
passiivi: olkoon vannotettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vannottanut
he älkööt olko vannottaneet
passiivi: älköön olko vannotettu
Potentiaali
Preesens
minä vannottanen
sinä vannottanet
hän vannottanee
me vannottanemme
te vannottanette
he vannottanevat
passiivi: vannotettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vannottane
sinä et vannottane
hän ei vannottane
me emme vannottane
te ette vannottane
he eivät vannottane
passiivi: ei vannotettane
Perfekti
minä lienen vannottanut
sinä lienet vannottanut
hän lienee vannottanut
me lienemme vannottaneet
te lienette vannottaneet
he lienevät vannottaneet
passiivi: lienee vannotettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vannottanut
sinä et liene vannottanut
hän ei liene vannottanut
me emme liene vannottaneet
te ette liene vannottaneet
he eivät liene vannottaneet
passiivi: ei liene vannotettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vannottaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
vannottava
Passiivin partisiippi (preesens)
vannotettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vannottanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vannotettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.