to make sure, to recheck, to verify, to double-check
Preesens (minä)varmistan
Imperfekti (minä)varmistin
Verbin varmistaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä varmistan
sinä varmistat
hän varmistaa
me varmistamme
te varmistatte
he varmistavat
passiivi: varmistetaan
Preesens (kielteinen)
minä en varmista
sinä et varmista
hän ei varmista
me emme varmista
te ette varmista
he eivät varmista
passiivi: ei varmisteta
Imperfekti
minä varmistin
sinä varmistit
hän varmisti
me varmistimme
te varmistitte
he varmistivat
passiivi: varmistettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en varmistanut
sinä et varmistanut
hän ei varmistanut
me emme varmistaneet
te ette varmistaneet
he eivät varmistaneet
passiivi: ei varmistettu
Perfekti
minä olen varmistanut
sinä olet varmistanut
hän on varmistanut
me olemme varmistaneet
te olette varmistaneet
he ovat varmistaneet
passiivi: on varmistettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole varmistanut
sinä et ole varmistanut
hän ei ole varmistanut
me emme ole varmistaneet
te ette ole varmistaneet
he eivät ole varmistaneet
passiivi: ei ole varmistettu
Pluskvamperfekti
minä olin varmistanut
sinä olit varmistanut
hän oli varmistanut
me olimme varmistaneet
te olitte varmistaneet
he olivat varmistaneet
passiivi: oli varmistettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut varmistanut
sinä et ollut varmistanut
hän ei ollut varmistanut
me emme olleet varmistaneet
te ette olleet varmistaneet
he eivät olleet varmistaneet
passiivi: ei ollut varmistettu
Konditionaali
Preesens
minä varmistaisin
sinä varmistaisit
hän varmistaisi
me varmistaisimme
te varmistaisitte
he varmistaisivat
passiivi: varmistettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en varmistaisi
sinä et varmistaisi
hän ei varmistaisi
me emme varmistaisi
te ette varmistaisi
he eivät varmistaisi
passiivi: ei varmistettaisi
Perfekti
minä olisin varmistanut
sinä olisit varmistanut
hän olisi varmistanut
me olisimme varmistaneet
te olisitte varmistaneet
he olisivat varmistaneet
passiivi: olisi varmistettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi varmistanut
sinä et olisi varmistanut
hän ei olisi varmistanut
me emme olisi varmistaneet
te ette olisi varmistaneet
he eivät olisi varmistaneet
passiivi: ei olisi varmistettu
Imperatiivi
Preesens
sinä varmista
hän varmistakoon
me varmistakaamme
te varmistakaa
he varmistakoot
passiivi: varmistettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä varmista
hän älköön varmistako
me älkäämme varmistako
te älkää varmistako
he älkööt varmistako
passiivi: älköön varmistettako
Perfekti
hän olkoon varmistanut
he olkoot varmistaneet
passiivi: olkoon varmistettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko varmistanut
he älkööt olko varmistaneet
passiivi: älköön olko varmistettu
Potentiaali
Preesens
minä varmistanen
sinä varmistanet
hän varmistanee
me varmistanemme
te varmistanette
he varmistanevat
passiivi: varmistettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en varmistane
sinä et varmistane
hän ei varmistane
me emme varmistane
te ette varmistane
he eivät varmistane
passiivi: ei varmistettane
Perfekti
minä lienen varmistanut
sinä lienet varmistanut
hän lienee varmistanut
me lienemme varmistaneet
te lienette varmistaneet
he lienevät varmistaneet
passiivi: lienee varmistettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene varmistanut
sinä et liene varmistanut
hän ei liene varmistanut
me emme liene varmistaneet
te ette liene varmistaneet
he eivät liene varmistaneet
passiivi: ei liene varmistettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
varmistaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
varmistava
Passiivin partisiippi (preesens)
varmistettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
varmistanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
varmistettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.