to foal
Preesens (minä)varson
Imperfekti (minä)varsoin
Verbin varsoa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä varson
sinä varsot
hän varsoo
me varsomme
te varsotte
he varsovat
passiivi: varsotaan
Preesens (kielteinen)
minä en varso
sinä et varso
hän ei varso
me emme varso
te ette varso
he eivät varso
passiivi: ei varsota
Imperfekti
minä varsoin
sinä varsoit
hän varsoi
me varsoimme
te varsoitte
he varsoivat
passiivi: varsottiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en varsonut
sinä et varsonut
hän ei varsonut
me emme varsoneet
te ette varsoneet
he eivät varsoneet
passiivi: ei varsottu
Perfekti
minä olen varsonut
sinä olet varsonut
hän on varsonut
me olemme varsoneet
te olette varsoneet
he ovat varsoneet
passiivi: on varsottu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole varsonut
sinä et ole varsonut
hän ei ole varsonut
me emme ole varsoneet
te ette ole varsoneet
he eivät ole varsoneet
passiivi: ei ole varsottu
Pluskvamperfekti
minä olin varsonut
sinä olit varsonut
hän oli varsonut
me olimme varsoneet
te olitte varsoneet
he olivat varsoneet
passiivi: oli varsottu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut varsonut
sinä et ollut varsonut
hän ei ollut varsonut
me emme olleet varsoneet
te ette olleet varsoneet
he eivät olleet varsoneet
passiivi: ei ollut varsottu
Konditionaali
Preesens
minä varsoisin
sinä varsoisit
hän varsoisi
me varsoisimme
te varsoisitte
he varsoisivat
passiivi: varsottaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en varsoisi
sinä et varsoisi
hän ei varsoisi
me emme varsoisi
te ette varsoisi
he eivät varsoisi
passiivi: ei varsottaisi
Perfekti
minä olisin varsonut
sinä olisit varsonut
hän olisi varsonut
me olisimme varsoneet
te olisitte varsoneet
he olisivat varsoneet
passiivi: olisi varsottu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi varsonut
sinä et olisi varsonut
hän ei olisi varsonut
me emme olisi varsoneet
te ette olisi varsoneet
he eivät olisi varsoneet
passiivi: ei olisi varsottu
Imperatiivi
Preesens
sinä varso
hän varsokoon
me varsokaamme
te varsokaa
he varsokoot
passiivi: varsottakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä varso
hän älköön varsoko
me älkäämme varsoko
te älkää varsoko
he älkööt varsoko
passiivi: älköön varsottako
Perfekti
hän olkoon varsonut
he olkoot varsoneet
passiivi: olkoon varsottu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko varsonut
he älkööt olko varsoneet
passiivi: älköön olko varsottu
Potentiaali
Preesens
minä varsonen
sinä varsonet
hän varsonee
me varsonemme
te varsonette
he varsonevat
passiivi: varsottaneen
Preesens (kielteinen)
minä en varsone
sinä et varsone
hän ei varsone
me emme varsone
te ette varsone
he eivät varsone
passiivi: ei varsottane
Perfekti
minä lienen varsonut
sinä lienet varsonut
hän lienee varsonut
me lienemme varsoneet
te lienette varsoneet
he lienevät varsoneet
passiivi: lienee varsottu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene varsonut
sinä et liene varsonut
hän ei liene varsonut
me emme liene varsoneet
te ette liene varsoneet
he eivät liene varsoneet
passiivi: ei liene varsottu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
varsoa
Aktiivin partisiippi (preesens)
varsova
Passiivin partisiippi (preesens)
varsottava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
varsonut
Passiivin partisiippi (perfekti)
varsottu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.