to veneer
Preesens (minä)viilutan
Imperfekti (minä)viilutin
Verbin viiluttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä viilutan
sinä viilutat
hän viiluttaa
me viilutamme
te viilutatte
he viiluttavat
passiivi: viilutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en viiluta
sinä et viiluta
hän ei viiluta
me emme viiluta
te ette viiluta
he eivät viiluta
passiivi: ei viiluteta
Imperfekti
minä viilutin
sinä viilutit
hän viilutti
me viilutimme
te viilutitte
he viiluttivat
passiivi: viilutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en viiluttanut
sinä et viiluttanut
hän ei viiluttanut
me emme viiluttaneet
te ette viiluttaneet
he eivät viiluttaneet
passiivi: ei viilutettu
Perfekti
minä olen viiluttanut
sinä olet viiluttanut
hän on viiluttanut
me olemme viiluttaneet
te olette viiluttaneet
he ovat viiluttaneet
passiivi: on viilutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole viiluttanut
sinä et ole viiluttanut
hän ei ole viiluttanut
me emme ole viiluttaneet
te ette ole viiluttaneet
he eivät ole viiluttaneet
passiivi: ei ole viilutettu
Pluskvamperfekti
minä olin viiluttanut
sinä olit viiluttanut
hän oli viiluttanut
me olimme viiluttaneet
te olitte viiluttaneet
he olivat viiluttaneet
passiivi: oli viilutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut viiluttanut
sinä et ollut viiluttanut
hän ei ollut viiluttanut
me emme olleet viiluttaneet
te ette olleet viiluttaneet
he eivät olleet viiluttaneet
passiivi: ei ollut viilutettu
Konditionaali
Preesens
minä viiluttaisin
sinä viiluttaisit
hän viiluttaisi
me viiluttaisimme
te viiluttaisitte
he viiluttaisivat
passiivi: viilutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en viiluttaisi
sinä et viiluttaisi
hän ei viiluttaisi
me emme viiluttaisi
te ette viiluttaisi
he eivät viiluttaisi
passiivi: ei viilutettaisi
Perfekti
minä olisin viiluttanut
sinä olisit viiluttanut
hän olisi viiluttanut
me olisimme viiluttaneet
te olisitte viiluttaneet
he olisivat viiluttaneet
passiivi: olisi viilutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi viiluttanut
sinä et olisi viiluttanut
hän ei olisi viiluttanut
me emme olisi viiluttaneet
te ette olisi viiluttaneet
he eivät olisi viiluttaneet
passiivi: ei olisi viilutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä viiluta
hän viiluttakoon
me viiluttakaamme
te viiluttakaa
he viiluttakoot
passiivi: viilutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä viiluta
hän älköön viiluttako
me älkäämme viiluttako
te älkää viiluttako
he älkööt viiluttako
passiivi: älköön viilutettako
Perfekti
hän olkoon viiluttanut
he olkoot viiluttaneet
passiivi: olkoon viilutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko viiluttanut
he älkööt olko viiluttaneet
passiivi: älköön olko viilutettu
Potentiaali
Preesens
minä viiluttanen
sinä viiluttanet
hän viiluttanee
me viiluttanemme
te viiluttanette
he viiluttanevat
passiivi: viilutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en viiluttane
sinä et viiluttane
hän ei viiluttane
me emme viiluttane
te ette viiluttane
he eivät viiluttane
passiivi: ei viilutettane
Perfekti
minä lienen viiluttanut
sinä lienet viiluttanut
hän lienee viiluttanut
me lienemme viiluttaneet
te lienette viiluttaneet
he lienevät viiluttaneet
passiivi: lienee viilutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene viiluttanut
sinä et liene viiluttanut
hän ei liene viiluttanut
me emme liene viiluttaneet
te ette liene viiluttaneet
he eivät liene viiluttaneet
passiivi: ei liene viilutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
viiluttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
viiluttava
Passiivin partisiippi (preesens)
viilutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
viiluttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
viilutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.