to streak, scratch, scribe
Preesens (minä)viirutan
Imperfekti (minä)viirutin
Verbin viiruttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä viirutan
sinä viirutat
hän viiruttaa
me viirutamme
te viirutatte
he viiruttavat
passiivi: viirutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en viiruta
sinä et viiruta
hän ei viiruta
me emme viiruta
te ette viiruta
he eivät viiruta
passiivi: ei viiruteta
Imperfekti
minä viirutin
sinä viirutit
hän viirutti
me viirutimme
te viirutitte
he viiruttivat
passiivi: viirutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en viiruttanut
sinä et viiruttanut
hän ei viiruttanut
me emme viiruttaneet
te ette viiruttaneet
he eivät viiruttaneet
passiivi: ei viirutettu
Perfekti
minä olen viiruttanut
sinä olet viiruttanut
hän on viiruttanut
me olemme viiruttaneet
te olette viiruttaneet
he ovat viiruttaneet
passiivi: on viirutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole viiruttanut
sinä et ole viiruttanut
hän ei ole viiruttanut
me emme ole viiruttaneet
te ette ole viiruttaneet
he eivät ole viiruttaneet
passiivi: ei ole viirutettu
Pluskvamperfekti
minä olin viiruttanut
sinä olit viiruttanut
hän oli viiruttanut
me olimme viiruttaneet
te olitte viiruttaneet
he olivat viiruttaneet
passiivi: oli viirutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut viiruttanut
sinä et ollut viiruttanut
hän ei ollut viiruttanut
me emme olleet viiruttaneet
te ette olleet viiruttaneet
he eivät olleet viiruttaneet
passiivi: ei ollut viirutettu
Konditionaali
Preesens
minä viiruttaisin
sinä viiruttaisit
hän viiruttaisi
me viiruttaisimme
te viiruttaisitte
he viiruttaisivat
passiivi: viirutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en viiruttaisi
sinä et viiruttaisi
hän ei viiruttaisi
me emme viiruttaisi
te ette viiruttaisi
he eivät viiruttaisi
passiivi: ei viirutettaisi
Perfekti
minä olisin viiruttanut
sinä olisit viiruttanut
hän olisi viiruttanut
me olisimme viiruttaneet
te olisitte viiruttaneet
he olisivat viiruttaneet
passiivi: olisi viirutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi viiruttanut
sinä et olisi viiruttanut
hän ei olisi viiruttanut
me emme olisi viiruttaneet
te ette olisi viiruttaneet
he eivät olisi viiruttaneet
passiivi: ei olisi viirutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä viiruta
hän viiruttakoon
me viiruttakaamme
te viiruttakaa
he viiruttakoot
passiivi: viirutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä viiruta
hän älköön viiruttako
me älkäämme viiruttako
te älkää viiruttako
he älkööt viiruttako
passiivi: älköön viirutettako
Perfekti
hän olkoon viiruttanut
he olkoot viiruttaneet
passiivi: olkoon viirutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko viiruttanut
he älkööt olko viiruttaneet
passiivi: älköön olko viirutettu
Potentiaali
Preesens
minä viiruttanen
sinä viiruttanet
hän viiruttanee
me viiruttanemme
te viiruttanette
he viiruttanevat
passiivi: viirutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en viiruttane
sinä et viiruttane
hän ei viiruttane
me emme viiruttane
te ette viiruttane
he eivät viiruttane
passiivi: ei viirutettane
Perfekti
minä lienen viiruttanut
sinä lienet viiruttanut
hän lienee viiruttanut
me lienemme viiruttaneet
te lienette viiruttaneet
he lienevät viiruttaneet
passiivi: lienee viirutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene viiruttanut
sinä et liene viiruttanut
hän ei liene viiruttanut
me emme liene viiruttaneet
te ette liene viiruttaneet
he eivät liene viiruttaneet
passiivi: ei liene viirutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
viiruttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
viiruttava
Passiivin partisiippi (preesens)
viirutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
viiruttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
viirutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.