to fail, to undergo a failure, to become inoperative
Preesens (minä)vikaannun
Imperfekti (minä)vikaannuin
Verbin vikaantua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vikaannun
sinä vikaannut
hän vikaantuu
me vikaannumme
te vikaannutte
he vikaantuvat
passiivi: vikaannutaan
Preesens (kielteinen)
minä en vikaannu
sinä et vikaannu
hän ei vikaannu
me emme vikaannu
te ette vikaannu
he eivät vikaannu
passiivi: ei vikaannuta
Imperfekti
minä vikaannuin
sinä vikaannuit
hän vikaantui
me vikaannuimme
te vikaannuitte
he vikaantuivat
passiivi: vikaannuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vikaantunut
sinä et vikaantunut
hän ei vikaantunut
me emme vikaantuneet
te ette vikaantuneet
he eivät vikaantuneet
passiivi: ei vikaannuttu
Perfekti
minä olen vikaantunut
sinä olet vikaantunut
hän on vikaantunut
me olemme vikaantuneet
te olette vikaantuneet
he ovat vikaantuneet
passiivi: on vikaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vikaantunut
sinä et ole vikaantunut
hän ei ole vikaantunut
me emme ole vikaantuneet
te ette ole vikaantuneet
he eivät ole vikaantuneet
passiivi: ei ole vikaannuttu
Pluskvamperfekti
minä olin vikaantunut
sinä olit vikaantunut
hän oli vikaantunut
me olimme vikaantuneet
te olitte vikaantuneet
he olivat vikaantuneet
passiivi: oli vikaannuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vikaantunut
sinä et ollut vikaantunut
hän ei ollut vikaantunut
me emme olleet vikaantuneet
te ette olleet vikaantuneet
he eivät olleet vikaantuneet
passiivi: ei ollut vikaannuttu
Konditionaali
Preesens
minä vikaantuisin
sinä vikaantuisit
hän vikaantuisi
me vikaantuisimme
te vikaantuisitte
he vikaantuisivat
passiivi: vikaannuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vikaantuisi
sinä et vikaantuisi
hän ei vikaantuisi
me emme vikaantuisi
te ette vikaantuisi
he eivät vikaantuisi
passiivi: ei vikaannuttaisi
Perfekti
minä olisin vikaantunut
sinä olisit vikaantunut
hän olisi vikaantunut
me olisimme vikaantuneet
te olisitte vikaantuneet
he olisivat vikaantuneet
passiivi: olisi vikaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vikaantunut
sinä et olisi vikaantunut
hän ei olisi vikaantunut
me emme olisi vikaantuneet
te ette olisi vikaantuneet
he eivät olisi vikaantuneet
passiivi: ei olisi vikaannuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä vikaannu
hän vikaantukoon
me vikaantukaamme
te vikaantukaa
he vikaantukoot
passiivi: vikaannuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vikaannu
hän älköön vikaantuko
me älkäämme vikaantuko
te älkää vikaantuko
he älkööt vikaantuko
passiivi: älköön vikaannuttako
Perfekti
hän olkoon vikaantunut
he olkoot vikaantuneet
passiivi: olkoon vikaannuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vikaantunut
he älkööt olko vikaantuneet
passiivi: älköön olko vikaannuttu
Potentiaali
Preesens
minä vikaantunen
sinä vikaantunet
hän vikaantunee
me vikaantunemme
te vikaantunette
he vikaantunevat
passiivi: vikaannuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vikaantune
sinä et vikaantune
hän ei vikaantune
me emme vikaantune
te ette vikaantune
he eivät vikaantune
passiivi: ei vikaannuttane
Perfekti
minä lienen vikaantunut
sinä lienet vikaantunut
hän lienee vikaantunut
me lienemme vikaantuneet
te lienette vikaantuneet
he lienevät vikaantuneet
passiivi: lienee vikaannuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vikaantunut
sinä et liene vikaantunut
hän ei liene vikaantunut
me emme liene vikaantuneet
te ette liene vikaantuneet
he eivät liene vikaantuneet
passiivi: ei liene vikaannuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vikaantua
Aktiivin partisiippi (preesens)
vikaantuva
Passiivin partisiippi (preesens)
vikaannuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vikaantunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vikaannuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.