to flash, to blink, to flicker
Preesens (minä)vilkun
Imperfekti (minä)vilkuin
Verbin vilkkua koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vilkun
sinä vilkut
hän vilkkuu
me vilkumme
te vilkutte
he vilkkuvat
passiivi: vilkutaan
Preesens (kielteinen)
minä en vilku
sinä et vilku
hän ei vilku
me emme vilku
te ette vilku
he eivät vilku
passiivi: ei vilkuta
Imperfekti
minä vilkuin
sinä vilkuit
hän vilkkui
me vilkuimme
te vilkuitte
he vilkkuivat
passiivi: vilkuttiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vilkkunut
sinä et vilkkunut
hän ei vilkkunut
me emme vilkkuneet
te ette vilkkuneet
he eivät vilkkuneet
passiivi: ei vilkuttu
Perfekti
minä olen vilkkunut
sinä olet vilkkunut
hän on vilkkunut
me olemme vilkkuneet
te olette vilkkuneet
he ovat vilkkuneet
passiivi: on vilkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vilkkunut
sinä et ole vilkkunut
hän ei ole vilkkunut
me emme ole vilkkuneet
te ette ole vilkkuneet
he eivät ole vilkkuneet
passiivi: ei ole vilkuttu
Pluskvamperfekti
minä olin vilkkunut
sinä olit vilkkunut
hän oli vilkkunut
me olimme vilkkuneet
te olitte vilkkuneet
he olivat vilkkuneet
passiivi: oli vilkuttu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vilkkunut
sinä et ollut vilkkunut
hän ei ollut vilkkunut
me emme olleet vilkkuneet
te ette olleet vilkkuneet
he eivät olleet vilkkuneet
passiivi: ei ollut vilkuttu
Konditionaali
Preesens
minä vilkkuisin
sinä vilkkuisit
hän vilkkuisi
me vilkkuisimme
te vilkkuisitte
he vilkkuisivat
passiivi: vilkuttaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vilkkuisi
sinä et vilkkuisi
hän ei vilkkuisi
me emme vilkkuisi
te ette vilkkuisi
he eivät vilkkuisi
passiivi: ei vilkuttaisi
Perfekti
minä olisin vilkkunut
sinä olisit vilkkunut
hän olisi vilkkunut
me olisimme vilkkuneet
te olisitte vilkkuneet
he olisivat vilkkuneet
passiivi: olisi vilkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vilkkunut
sinä et olisi vilkkunut
hän ei olisi vilkkunut
me emme olisi vilkkuneet
te ette olisi vilkkuneet
he eivät olisi vilkkuneet
passiivi: ei olisi vilkuttu
Imperatiivi
Preesens
sinä vilku
hän vilkkukoon
me vilkkukaamme
te vilkkukaa
he vilkkukoot
passiivi: vilkuttakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vilku
hän älköön vilkkuko
me älkäämme vilkkuko
te älkää vilkkuko
he älkööt vilkkuko
passiivi: älköön vilkuttako
Perfekti
hän olkoon vilkkunut
he olkoot vilkkuneet
passiivi: olkoon vilkuttu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vilkkunut
he älkööt olko vilkkuneet
passiivi: älköön olko vilkuttu
Potentiaali
Preesens
minä vilkkunen
sinä vilkkunet
hän vilkkunee
me vilkkunemme
te vilkkunette
he vilkkunevat
passiivi: vilkuttaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vilkkune
sinä et vilkkune
hän ei vilkkune
me emme vilkkune
te ette vilkkune
he eivät vilkkune
passiivi: ei vilkuttane
Perfekti
minä lienen vilkkunut
sinä lienet vilkkunut
hän lienee vilkkunut
me lienemme vilkkuneet
te lienette vilkkuneet
he lienevät vilkkuneet
passiivi: lienee vilkuttu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vilkkunut
sinä et liene vilkkunut
hän ei liene vilkkunut
me emme liene vilkkuneet
te ette liene vilkkuneet
he eivät liene vilkkuneet
passiivi: ei liene vilkuttu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vilkkua
Aktiivin partisiippi (preesens)
vilkkuva
Passiivin partisiippi (preesens)
vilkuttava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vilkkunut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vilkuttu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.