to stall, drag one's feet, procrastinate
Preesens (minä)virkailen
Imperfekti (minä)virkailin
Verbin virkailla koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä virkailen
sinä virkailet
hän virkailee
me virkailemme
te virkailette
he virkailevat
passiivi: virkaillaan
Preesens (kielteinen)
minä en virkaile
sinä et virkaile
hän ei virkaile
me emme virkaile
te ette virkaile
he eivät virkaile
passiivi: ei virkailla
Imperfekti
minä virkailin
sinä virkailit
hän virkaili
me virkailimme
te virkailitte
he virkailivat
passiivi: virkailtiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en virkaillut
sinä et virkaillut
hän ei virkaillut
me emme virkailleet
te ette virkailleet
he eivät virkailleet
passiivi: ei virkailtu
Perfekti
minä olen virkaillut
sinä olet virkaillut
hän on virkaillut
me olemme virkailleet
te olette virkailleet
he ovat virkailleet
passiivi: on virkailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole virkaillut
sinä et ole virkaillut
hän ei ole virkaillut
me emme ole virkailleet
te ette ole virkailleet
he eivät ole virkailleet
passiivi: ei ole virkailtu
Pluskvamperfekti
minä olin virkaillut
sinä olit virkaillut
hän oli virkaillut
me olimme virkailleet
te olitte virkailleet
he olivat virkailleet
passiivi: oli virkailtu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut virkaillut
sinä et ollut virkaillut
hän ei ollut virkaillut
me emme olleet virkailleet
te ette olleet virkailleet
he eivät olleet virkailleet
passiivi: ei ollut virkailtu
Konditionaali
Preesens
minä virkailisin
sinä virkailisit
hän virkailisi
me virkailisimme
te virkailisitte
he virkailisivat
passiivi: virkailtaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en virkailisi
sinä et virkailisi
hän ei virkailisi
me emme virkailisi
te ette virkailisi
he eivät virkailisi
passiivi: ei virkailtaisi
Perfekti
minä olisin virkaillut
sinä olisit virkaillut
hän olisi virkaillut
me olisimme virkailleet
te olisitte virkailleet
he olisivat virkailleet
passiivi: olisi virkailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi virkaillut
sinä et olisi virkaillut
hän ei olisi virkaillut
me emme olisi virkailleet
te ette olisi virkailleet
he eivät olisi virkailleet
passiivi: ei olisi virkailtu
Imperatiivi
Preesens
sinä virkaile
hän virkailkoon
me virkailkaamme
te virkailkaa
he virkailkoot
passiivi: virkailtakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä virkaile
hän älköön virkailko
me älkäämme virkailko
te älkää virkailko
he älkööt virkailko
passiivi: älköön virkailtako
Perfekti
hän olkoon virkaillut
he olkoot virkailleet
passiivi: olkoon virkailtu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko virkaillut
he älkööt olko virkailleet
passiivi: älköön olko virkailtu
Potentiaali
Preesens
minä virkaillen
sinä virkaillet
hän virkaillee
me virkaillemme
te virkaillette
he virkaillevat
passiivi: virkailtaneen
Preesens (kielteinen)
minä en virkaille
sinä et virkaille
hän ei virkaille
me emme virkaille
te ette virkaille
he eivät virkaille
passiivi: ei virkailtane
Perfekti
minä lienen virkaillut
sinä lienet virkaillut
hän lienee virkaillut
me lienemme virkailleet
te lienette virkailleet
he lienevät virkailleet
passiivi: lienee virkailtu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene virkaillut
sinä et liene virkaillut
hän ei liene virkaillut
me emme liene virkailleet
te ette liene virkailleet
he eivät liene virkailleet
passiivi: ei liene virkailtu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
virkailla
Aktiivin partisiippi (preesens)
virkaileva
Passiivin partisiippi (preesens)
virkailtava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
virkaillut
Passiivin partisiippi (perfekti)
virkailtu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.