to put off, to procrastinate
Preesens (minä)vitkutan
Imperfekti (minä)vitkutin
Verbin vitkuttaa koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vitkutan
sinä vitkutat
hän vitkuttaa
me vitkutamme
te vitkutatte
he vitkuttavat
passiivi: vitkutetaan
Preesens (kielteinen)
minä en vitkuta
sinä et vitkuta
hän ei vitkuta
me emme vitkuta
te ette vitkuta
he eivät vitkuta
passiivi: ei vitkuteta
Imperfekti
minä vitkutin
sinä vitkutit
hän vitkutti
me vitkutimme
te vitkutitte
he vitkuttivat
passiivi: vitkutettiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vitkuttanut
sinä et vitkuttanut
hän ei vitkuttanut
me emme vitkuttaneet
te ette vitkuttaneet
he eivät vitkuttaneet
passiivi: ei vitkutettu
Perfekti
minä olen vitkuttanut
sinä olet vitkuttanut
hän on vitkuttanut
me olemme vitkuttaneet
te olette vitkuttaneet
he ovat vitkuttaneet
passiivi: on vitkutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vitkuttanut
sinä et ole vitkuttanut
hän ei ole vitkuttanut
me emme ole vitkuttaneet
te ette ole vitkuttaneet
he eivät ole vitkuttaneet
passiivi: ei ole vitkutettu
Pluskvamperfekti
minä olin vitkuttanut
sinä olit vitkuttanut
hän oli vitkuttanut
me olimme vitkuttaneet
te olitte vitkuttaneet
he olivat vitkuttaneet
passiivi: oli vitkutettu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vitkuttanut
sinä et ollut vitkuttanut
hän ei ollut vitkuttanut
me emme olleet vitkuttaneet
te ette olleet vitkuttaneet
he eivät olleet vitkuttaneet
passiivi: ei ollut vitkutettu
Konditionaali
Preesens
minä vitkuttaisin
sinä vitkuttaisit
hän vitkuttaisi
me vitkuttaisimme
te vitkuttaisitte
he vitkuttaisivat
passiivi: vitkutettaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vitkuttaisi
sinä et vitkuttaisi
hän ei vitkuttaisi
me emme vitkuttaisi
te ette vitkuttaisi
he eivät vitkuttaisi
passiivi: ei vitkutettaisi
Perfekti
minä olisin vitkuttanut
sinä olisit vitkuttanut
hän olisi vitkuttanut
me olisimme vitkuttaneet
te olisitte vitkuttaneet
he olisivat vitkuttaneet
passiivi: olisi vitkutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vitkuttanut
sinä et olisi vitkuttanut
hän ei olisi vitkuttanut
me emme olisi vitkuttaneet
te ette olisi vitkuttaneet
he eivät olisi vitkuttaneet
passiivi: ei olisi vitkutettu
Imperatiivi
Preesens
sinä vitkuta
hän vitkuttakoon
me vitkuttakaamme
te vitkuttakaa
he vitkuttakoot
passiivi: vitkutettakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vitkuta
hän älköön vitkuttako
me älkäämme vitkuttako
te älkää vitkuttako
he älkööt vitkuttako
passiivi: älköön vitkutettako
Perfekti
hän olkoon vitkuttanut
he olkoot vitkuttaneet
passiivi: olkoon vitkutettu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vitkuttanut
he älkööt olko vitkuttaneet
passiivi: älköön olko vitkutettu
Potentiaali
Preesens
minä vitkuttanen
sinä vitkuttanet
hän vitkuttanee
me vitkuttanemme
te vitkuttanette
he vitkuttanevat
passiivi: vitkutettaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vitkuttane
sinä et vitkuttane
hän ei vitkuttane
me emme vitkuttane
te ette vitkuttane
he eivät vitkuttane
passiivi: ei vitkutettane
Perfekti
minä lienen vitkuttanut
sinä lienet vitkuttanut
hän lienee vitkuttanut
me lienemme vitkuttaneet
te lienette vitkuttaneet
he lienevät vitkuttaneet
passiivi: lienee vitkutettu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vitkuttanut
sinä et liene vitkuttanut
hän ei liene vitkuttanut
me emme liene vitkuttaneet
te ette liene vitkuttaneet
he eivät liene vitkuttaneet
passiivi: ei liene vitkutettu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vitkuttaa
Aktiivin partisiippi (preesens)
vitkuttava
Passiivin partisiippi (preesens)
vitkutettava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vitkuttanut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vitkutettu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.