to alternate, rotate, take turns
Preesens (minä)vuorottelen
Imperfekti (minä)vuorottelin
Verbin vuorotella koko taivutus: indikatiivi, konditionaali, imperatiivi ja potentiaali kaikissa aikamuodoissa, myönteisenä ja kielteisenä, sekä nominaalimuodot.
Indikatiivi
Preesens
minä vuorottelen
sinä vuorottelet
hän vuorottelee
me vuorottelemme
te vuorottelette
he vuorottelevat
passiivi: vuorotellaan
Preesens (kielteinen)
minä en vuorottele
sinä et vuorottele
hän ei vuorottele
me emme vuorottele
te ette vuorottele
he eivät vuorottele
passiivi: ei vuorotella
Imperfekti
minä vuorottelin
sinä vuorottelit
hän vuorotteli
me vuorottelimme
te vuorottelitte
he vuorottelivat
passiivi: vuoroteltiin
Imperfekti (kielteinen)
minä en vuorotellut
sinä et vuorotellut
hän ei vuorotellut
me emme vuorotelleet
te ette vuorotelleet
he eivät vuorotelleet
passiivi: ei vuoroteltu
Perfekti
minä olen vuorotellut
sinä olet vuorotellut
hän on vuorotellut
me olemme vuorotelleet
te olette vuorotelleet
he ovat vuorotelleet
passiivi: on vuoroteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en ole vuorotellut
sinä et ole vuorotellut
hän ei ole vuorotellut
me emme ole vuorotelleet
te ette ole vuorotelleet
he eivät ole vuorotelleet
passiivi: ei ole vuoroteltu
Pluskvamperfekti
minä olin vuorotellut
sinä olit vuorotellut
hän oli vuorotellut
me olimme vuorotelleet
te olitte vuorotelleet
he olivat vuorotelleet
passiivi: oli vuoroteltu
Pluskvamperfekti (kielteinen)
minä en ollut vuorotellut
sinä et ollut vuorotellut
hän ei ollut vuorotellut
me emme olleet vuorotelleet
te ette olleet vuorotelleet
he eivät olleet vuorotelleet
passiivi: ei ollut vuoroteltu
Konditionaali
Preesens
minä vuorottelisin
sinä vuorottelisit
hän vuorottelisi
me vuorottelisimme
te vuorottelisitte
he vuorottelisivat
passiivi: vuoroteltaisiin
Preesens (kielteinen)
minä en vuorottelisi
sinä et vuorottelisi
hän ei vuorottelisi
me emme vuorottelisi
te ette vuorottelisi
he eivät vuorottelisi
passiivi: ei vuoroteltaisi
Perfekti
minä olisin vuorotellut
sinä olisit vuorotellut
hän olisi vuorotellut
me olisimme vuorotelleet
te olisitte vuorotelleet
he olisivat vuorotelleet
passiivi: olisi vuoroteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en olisi vuorotellut
sinä et olisi vuorotellut
hän ei olisi vuorotellut
me emme olisi vuorotelleet
te ette olisi vuorotelleet
he eivät olisi vuorotelleet
passiivi: ei olisi vuoroteltu
Imperatiivi
Preesens
sinä vuorottele
hän vuorotelkoon
me vuorotelkaamme
te vuorotelkaa
he vuorotelkoot
passiivi: vuoroteltakoon
Preesens (kielteinen)
sinä älä vuorottele
hän älköön vuorotelko
me älkäämme vuorotelko
te älkää vuorotelko
he älkööt vuorotelko
passiivi: älköön vuoroteltako
Perfekti
hän olkoon vuorotellut
he olkoot vuorotelleet
passiivi: olkoon vuoroteltu
Perfekti (kielteinen)
hän älköön olko vuorotellut
he älkööt olko vuorotelleet
passiivi: älköön olko vuoroteltu
Potentiaali
Preesens
minä vuorotellen
sinä vuorotellet
hän vuorotellee
me vuorotellemme
te vuorotellette
he vuorotellevat
passiivi: vuoroteltaneen
Preesens (kielteinen)
minä en vuorotelle
sinä et vuorotelle
hän ei vuorotelle
me emme vuorotelle
te ette vuorotelle
he eivät vuorotelle
passiivi: ei vuoroteltane
Perfekti
minä lienen vuorotellut
sinä lienet vuorotellut
hän lienee vuorotellut
me lienemme vuorotelleet
te lienette vuorotelleet
he lienevät vuorotelleet
passiivi: lienee vuoroteltu
Perfekti (kielteinen)
minä en liene vuorotellut
sinä et liene vuorotellut
hän ei liene vuorotellut
me emme liene vuorotelleet
te ette liene vuorotelleet
he eivät liene vuorotelleet
passiivi: ei liene vuoroteltu
Nominaalimuodot
Infinitiivi
vuorotella
Aktiivin partisiippi (preesens)
vuorotteleva
Passiivin partisiippi (preesens)
vuoroteltava
Aktiivin partisiippi (perfekti)
vuorotellut
Passiivin partisiippi (perfekti)
vuoroteltu
Taivutukset: Wiktionary (via kaikki.org), muokattu, lisenssi CC BY-SA 4.0.